YLE kertoi eilen, että ruotsinkielisten koulutuspaikkoja juristeiksi, lääkäreiksi ja opettajiksi tullaan lisäämään. Jo nyt ruotsinkielisistä puolet pääsee opiskelemaan korkeakouluihin, kun vastaava osuus suomenkielisillä on kolmasosa. Opetusministeriö perustelee tätä räikeää suomenkielisten syrjintää ruotsinkielisten palvelujen turvaamisella. Tämä on täyttä paskapuhetta. Kaikkien suomenkielisten pitää tutkinnon saadakseen läpäistä virkamiestason ruotsinkielikoe. Juuri ruotsinkielisten palvelujen turvaamisella on pakkoruotsia perusteltu. Onko pakkoruotsi siis ruotsinkielistenkin mielestä aivan turha?
Ruotsinkieliset menestyvät PISA-tuloksissa huomattavasti suomenkielisiä huonommin. Kuitenkin he pääsevät helpommin opiskelemaan lukioihin ja korkeakouluihin. Tämä on jo kansantaloudellisesti vakava asia. Kun yliopistoihin ja korkeakouluihin otetaan kielipoliittisin perustein heikompia oppilaita tulee heistä väistämättä myös heikompia asiantuntijoita ja johtajia. Tämä ei voi olla vaikuttamatta pitkällä tähtäimellä Suomalaisten yritysten kilpailukykyyn tai virkamiesten ammattitaitoon.
Otetaan esimerkki:
Svante ja Jaska osallistuvat samoihin yliopiston pääsykokeisiin. Jaska saa sadasta hakijasta yhdeksänneksitoista korkeimmat pisteet, mutta ei pääse sisään, koska suomenkielisiä hakijoita otetaan sisään vain kahdeksantoista. Svante saa kuudenneksikymmenenneksi korkeimmat pisteet ja pääsee sisään, koska hänen yläpuolelleen on sijoittunut vain neljä muuta ruotsinkielistä ja ruotsinkielisiä otetaan sisään kuusi kappaletta. Jaska on siis selkeästi lahjakkaampi kuin Svante, mutta hän ei pääse opiskelemaan yliopistoon, koska hän on suomenkielinen. On aivan selvä, että Jaskalla olisi paremmat edellytykset kehittyä omalla alallaan paremmaksi ammattilaiseksi, kuin Svante. Svante käy siis korkeakoulun/yliopiston ja Jaska ammattikorkeakoulun. Tulevaisuudessa Svante siis työskentelee korkeammassa asemassa, kuin Jaska, vaikka Jaskan on lahjakkaampi tai kovempi tekemään töitä.
Kyseessä on vain esimerkki, mutta käytännössä tilanne on tämä. Kyseessä on räikeä suomenkielisten syrjintä, mutta ilmeisesti Suomessa todellista valtaa pitävät vieläkin entiset siirtomaaherrat ja heidän hännystelijänsä. On käsittämätöntä, että yliopistojen ja korkeakoulujen ei tarvitse ilmoittaa kielikiintiöidensä määrää. On aivan selvä, että korkeakoulut saavat suuria rahalahjoituksia ruotsinkielisiltä säätiöiltä (verovapaita) ja he määrittelevät kuinka paljon ruotsinkielisiä pitää ottaa sisään tai rahahanat menevät kiinni. RKP esiintyy aina tasa-arvon asialla ja muka kantaa huolta maahanmuuttajista ja ovat kovin avaramielisiä kaikkia vähemmistöjä kohtaan. Todellisuudessa RKP edustaa rasismia puhtaimmillaan. Se pyrkii tekemään kaikkensa, että ruotsinkieliset pysyisivät hallitsevana yläluokkana. Kaikki kielikiintiöt vain kasvattavat epätasa-arvoa. Suomalaisten pitäisi olla Suomessa tasa-arvoisessa asemassa riippumatta sukupuolesta, ihonväristä tai äidinkielestä. Todellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki lähtevät samalta viivalta ja kukin pärjää elämässään omien lahjojensa ja ahkeruutensa mukaan.
Kaikissa siirtomaissa imperialististen valloittajamaiden kansalaiset olivat paremmassa asemassa suhteessa alkuperäisväestöön. Suomi on kuitenkin ainut entinen siirtomaa, missä vieläkin lakien ja asetusten avulla pidetään yllä näiden entisten isäntien etuoikeuksia. Maailmasta tuskin löytyy toista maata, jossa 95 prosenttia kansasta pakotetaan opiskelemaan 5 prosentin vähemmistön kieltä. Jokainen ymmärtää, että tämä on aivan järjetöntä. Maahanmuuttajilta vaaditaan suomenkielen opiskelua, mutta ilmeisesti ajatuksena on, että ruotsinkielisten pitää voida tulla toimeen osaamatta suomea ollenkaan. Tiedän, että jossain Närpiössä elää muutama mummo, joka ei puhu suomea ollenkaan. Se on heidän ratkaisunsa. Kuitenkin varmasti yli 90 prosenttia ruotsinkielisistä osaa puhua ja kirjoittaa myös suomea. Siis mitä mieltä on käyttää loputtomasti resursseja muutaman hassun aatelisaikaan jämähtäneen ressukan äidinkielisten palvelujen turvaamiseen?
Vihaan vääryyttä. Ennenkaikkea vihaan vääryyttä lapsiani kohtaan. En pysty koskaan hyväksymään sitä epäkohtaa, että ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paremmat edellytykset pärjätä elämässä, kuin minun lapsilleni. Eivätkö minun lasteni ihmisoikeudet ole samanarvoisia kuin vähemmistöjen edustajien? Eikö hän ole yhtä arvokas? Eikö häntä muka syrjitä silloin, jos hän ei äidinkielensä takia pääse yliopistoon, vaikka on menestynyt koulussa paremmin, kuin paikan saanut ruotsinkielinen?
En usko, että suurin osa ruotsinkielisistä edes kannattaa suomenkielisiä syrjiviä lakeja ja asetuksia. Minulla on monia loistavia ruotsinkielisiä työ- ja joukkuekavereita. En usko, että kukaan heistä on kielirasisti. Suomenruotsalainen kulttuuri ja kieli on osa Suomea ja jokaisella on oikeus äidinkieleensä, mutta se ei saa mennä Suomalaisen kielen ja kulttuurin ohi. Jokaisessa länsimaassa on erikielisiä vähemmistöjä. Ei heillä kenelläkään ole etuoikeuksia tai kiintiöitä koulu- tai työpaikkoihin. Ei se silti ole johtanut heidän kulttuurinsa tai kielensä katoamiseen. Ruotsinkielisten on aivan turha pelätä, että niin tapahtuisi Suomessakaan. Suomenkieliset haluavat vain samat oikeudet kaikille. Ei kai siinä ole mitään väärää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti