Ei tartte opiskella, kun pappa betalar

Opetushallitus on tutkinut Suomalaisten nuorten osaamista luonnontieteissä. Vastaava testi tehtiin 9. luokkalaisten parissa 1998. Siihen verrattuna nykynuoret pärjäsivät aiempaa heikommin. Silmiinpistävää oli kuitenkin, että ruotsinkieliset pärjäsivät suomenkielisiä huomattavasti heikommin. Tämä ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon ruotsinkielisten surkean menestymisen PISA-tutkimuksessa.

Syitä ruotsinkielisten huonoon koulumenestykseen on koitettu hakea mm. opettajien pätemättömyydestä ja suomenkielisistä kavereista jne. Kenellekään ei tunnu tulevan mieleen se, että ei ruotsinkielisten edes tarvitse pärjätä peruskoulussa hyvin päästäkseen korkeakouluun. Ylisuuret kielikiintiöt takaavat sen, että börjen ja ullamajan kullannunuput pääsevät yliopistoihin, vaikka peruskoulussa olisikin lähinnä venytetty nahkaa. Korkeakoulutkin voi purjehtia läpi rimaa hipoen, sillä suhteilla ja kiintiöillä pääsee näppärästi myös työelämään sisään. Ei tämä ainakaan motivoi ruotsinkielisiä lapsia opiskelemaan ahkerasti. Paras tapa kannustaa kaikkia Suomalaisia lapsia yrittämään parhaansa koulussa on kaikkien kiintiöiden poistaminen niin koulu-, kuin työmaailmasta. Ahkerimmat ja lahjakkaimmat pärjäävät parhaiten ja saavat parhaat työpaikat. Tämä on jo kansantaloudellisesti ainoa järkevä ratkaisu.