Hyvinkäällä jälleen yhdellä nuorella flippasi todella pahasti järkyttävin seurauksin. Jokela, Kauhajoki, Savion puukotus, Myyrmannin pommi-isku ja nyt Hyvinkää (en viitsi linkittää, koska ilmeisesti huomionhaku on yksi tekijöiden motiiveista). Kaikissa näissä järjettömissä tapahtumissa tekijänä on ollut nuori mies, joka on mitä ilmeisemmin kärsinyt vakavista mielenterveysongelmista (tuskin terve ihminen tekisi mitään tuollaista). Vaikka kyseessä ovat olleet siis mielisairaat ihmiset, niin viranomaiset ja media hakevat syyllisiä jostain aivan muualta, kuin nuorten mielenterveysongelmien hoidosta.
Jokelan ja Kauhajoen jälkeen "syylliseksi" nousivat käsiaseet ja vastuuseen haluttiin saada niin sisäministeri, poliisi kuin kaikki ampumaharrastajatkin. Hyvin pienelle huomiolle jäi sosiaali- ja terveysministeriön tekemät leikkaukset nuorten mielenterveydenhoidosta. Yksikään media ei vaatinut selityksiä sosiaali- ja terveysministeriltä, että miksi nämä tragediat tapahtuivat ja olisiko niitä voitu estää, jos nämä kilipäät olisivat saaneet hoitoa ongelmiinsa. Ei näin ei todellakaan tapahtunut, vaan syypäinä olivat nimenomaan "liian löysät" aselait. Koitettiin siis hoitaa oireita, eikä itse sairautta.
Eilen hiillostamisen kohteeksi joutui tietysti jälleen kerran sisäministeri, eikä sosiaali- ja terveysministeri. Nyt kun ampuja käytti tekoonsa kivääreitä, joihin hänellä ei ollut lupaa, niin vanhakunnon -käsiaseet pois ja veriteot loppuvat- argumentin tilalle piti keksiä jotain muuta. Räsänen kaivoikin syylliseksi hänen mukaansa liian tulkinnanvaraisen lain ampuma-aseiden säilyttämisestä. Ampuja oli varastanut kiväärit lähipiiriinsä kuuluvan henkilön asekaapista, toisinsanoen aseita oli kyllä säilytetty asianmukaisesti. Sitä kuinka hän oli aseet varastanut ei ole vielä kerrottu julkisuuteen. En oikein ymmärrä, että kuinka ministeri Räsäsen mielestä aseita sitten tulee säilyttää, jos asianmukainen asekaappi ei riitä.
Voi olla, että aseiden omistaja on ollut huolimaton ja tekijä on sen vuoksi esim. saanut käsiinsä asekaapin avaimen tai jotain muuta vastaavaa. Tämä ei kuitenkaan ole se ongelma jota nyt tulisi pohtia. Ennemminkin tulisi hiillostaa hallitusta ja sosiaali- ja terveysministeriötä mielenterveysongelmaisten tunnistamisesta ja heidän hoidostaan. Suomella tuntuu olevan loputtomasti rahaa jaettavaksi muille, mutta omien kansalaisten hyvinvointi ja heistä huolehtiminen kaatuu aina resurssien puutteeseen. Guzenina-Richardson voisi tehdä ainoan hyvän tekonsa ministerinä ja vaatia lisää rahaa nuorten mielenterveysongelmien hoitoon. En usko, että tässä tilanteessa edes pikku-Jykä tai sijaisope-Jutta uskaltaisivat torpata tätä vaatimusta.
Suomessa on aina ollut paljon aseita, mutta ei tällaisia hirmutekoja. En itsekään aikaisemmin ajatellut, että näitä sairaita yksilöitä olisi Suomessa, jossa on ollut tapana huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Massa- ja sarjamurhaajat kuuluivat enemmänkin amerikkalaiseen populäärikulttuuriin. Myyrmanni ja Jokela olivat yksittäistapauksia, Kauhajoki avasi jo silmät. Nyt viimeistään tulee ymmärtää, että Suomessakin on kasvanut erittäin huonostivoivien nuorten joukko. Heidän ongelmiensa hoitoon on pakko ohjata lisää rahaa, jos haluamme tulevaisuudessa välttää vastaavat hirmuteot. Ei syypäänä ole aseet, vaan sairaat ihmiset. Nyt me maksamme hintaa siitä, että 90-luvun lamanaikaan mielenterveydenhoidosta leikattiin tuntuvasti, eikä resursseja ole vieläkään nähtävästi läheskään tarpeeksi. Nyt viimeistään pitää puuttua itse ongelmaan, eikä yrittää hoitaa oireita. Mikään ei luo enempää turvattomuuden tunnetta, kuin täysin silmittömät väkivallanteot. On aivan sama kuoleeko uhri aseella ammuttuna vai kirveellä päähän lyötynä, jos tekijän motiivina on vain halu tappaa.
Lopuksi vielä media voisi miettiä omaa vastuutaan. Sekopäät saavat aina virikkeen teoilleen jostain. En ymmärrä, että miksi esim. Breivikin oikeudenkäynnistä pitää uutisoida joka helvetin päivä. Huomiota nämä tekijät juuri kaipaavat ja sitä media heille tarjoaa. Miksi pitää yksityiskohtaisesti kertoa jokaisen todistajan kokemuksista? Tapauksesta on kulunut jo melkein vuosi. Silloin siitä kyllä jo kerrottiin kaikki mahdollinen ja jopa mahdoton järjettömine aasinsiltoineen ja olkiukkoineen. En sano, että tapaus pitäisi unohtaa, mutta media pitää Breivikiä framilla aivankuin hän olisi joku helvetin rocktähti, eikä mielipuoli massamurhaaja.
Tunnolliset toimittajat pohtisivat kyllä myös näitä samoja ongelmia, kuin minäkin. Medialla olisi valtaa antaa ministereille painetta itse ongelmasta, mutta sen sijaan nekin keskittyvät jauhamaan paskaa ampuma-aseista. Tänäänkin valtakunnan ykköspropagandapläjäys HS valehtelee surutta pääkirjoituksessaan, että Suomessa myönnetään edelleen heppoisin perustein lupia SARJATULIASEISIIN. Siis voi v...u. Kyllä luulisi, että valtakunnan ykköspäivälehdessä oli edes sen verran asiansa osaavia toimittajia, että he tietäisivät mikä ero on sarjatuliaseella ja esim. pulttilukkoisella hirvikiväärillä. Jos joku ei sattumalta tiedä, niin Suomessa ei tavalliselle ihmiselle todellakaan myönnetä lupia minkäänlaiseen sarjatulta ampuvaan aseeseen, ellei hän satu olemaan hyväksytty asekeräilijä ja heitä on koko valtakunnassa vain kourallinen.
Kun katsoo mitä maailmassa, Euroopassa ja tässäkin maassa tapahtuu, niin ei se impivaaralainen lintukoto kuulosta enää ollenkaan pahalta. Kyllä minä ainakin kasvattaisin lapseni mieluummin 80-luvun Suomessa, kuin 2010-luvun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti