Vaalien jälkeen on Suomenruotsalaisten taholta alkanut kuulua aivan käsittämätöntä ininää, siitä, että he olisivat jollain tavalla syrjityssä asemassa Suomessa. Kuulemma illalla kaupungilla ei uskalla puhua ruotsia ja suoranainen väkivaltakin uhkaa. On ollut aika vaikea tällaisia väitteitä pitää uskottavina. Ymmärrän kyllä, että huvudstadsbladet kirjoittaa tällaista roskaa (eihän lehdellä muuta tarkoitusta olekaan, kuin ylläpitää ruotsinkielisten rasistisia etuoikeuksia), mutta se, että muutkin valtamediassa ovat lähteneet mukaan tähän sikailuun, saa minut voimaan pahoin.
Siis Suomenruotsalaiset syrjitty vähemmistö, joille täytyy erilaisilla laeilla ja säädöksillä turvata palveluita, opiskelu- ja työpaikkoja. Mietitäämpäs vähän kuinka syrjittyjä nämä svantet ja ann-maj ovat.
1.
Minun mielestäni kaikista räikein suomenkielisiä syrjivä laki/asetus on korkeakoulujen ruotsinkielisille opiskelijoille varatut kiintiöpaikat. Siis sen lisäksi, että heille on aivan oman kieliset yliopistot, on ruotsinkielisille varattu kiintiöpaikkoja suomenkielisistä yliopistoista. Ja näin pääsemme kauniisti siihen, että neljän prosentin vähemmistölle on varattu 20 prosenttia korkeakoulupaikaoista. Siis ruotsinkielinen lapsi pääsee viisi kertaa helpommin korkeakouluun, kuin suomenkielinen. Voin sanoa kolmen lapsen isänä, että tämä vituttaa aivan helvetisti. Joku koiranleuka voi huomauttaa, että voi suomenkielinenkin hakea opiskelemaan ruotsinkieliseen yliopistoon, mutta tälloin pitää olla kyllä pitkässä ruotsissa kympin oppilas.
Näitä lisäopetuspaikkoja ruotsinkielisille perustellaan sillä, että ruotsinkielisille alueille täytää saada virkamiehiä, jotka osaavat puhua ruotsia. Jos näin olisi, niin miksi sitten kaikkien muidenkin opiskelijoiden pitää opetella virkamiestason ruotsi? Ja kyllä se niin on, että jos joku haluaa Närpiöön perustaa lakiasiaintoimiston, osaa hän myös ruotsia. Tekosyitä on varmasti muitakin, mutta totuus on se, että ruotsinkielisille varataan suhteessa enemmän opiskelupaikkoja korkeakouluihin nimenomaan sen takia, että he pysyisivät yhteiskunnan vallankahvassa.
2.
Pakkoruotsi. Tästä aiheesta ei oikein voi käydä älyllistä keskustelua. RKP:n puolelta tulee toistuvasti ehkä maailman kuvottavin vasta-argumentti, kun puhutaan pakkoruotsista. Esim. Wallin veti vaalipaneeleissa aina esiin pakkomatematiikan! Siis mitä v....a? Perustellaan jonkun kielen opiskelua matematiikan opiskelulla. Matematiikka on varmasti monen mielestä koulussa ollut inhottavaa ja tylsää, mutta kukaan ei varmasti kiellä, etteikö se olisi kaikista kouluaineista se kaikkein tärkein. Kukaan ihminen ei tule itsenäisesti toimeen, jos hän ei osaa matematiikkaa. Maailman kaikki ihmiset tulisivat toimeen ilman ruotsia, tai suomea tai mitä tahansa kieltä.
Siis Suomenruotsalaiset eivät oikein voi perustella mitenkään pakkoruotsia. Aikaisemmin puhuttiin, että sitä tarvitaan, koska virkamiesten tulee voida palvella ruotsinkielisiä heidän äidinkielellään, mutta asia ei ollutkaan näin. Kun kuntaliitoksia tehtiin ja pohdittiin liitetäänkö Pohjois-Pohjanmaan pikkukuntia Oulun vai Vaasan hallintopiiriin, niin RKP vaati (suomenkielinen enemmistö halusi Ouluun), että ne pitää liittää Vaasan alueelle, koska ruotsinkielisille pitää turvata palvelut ruotsiksi. Siis vaikka Oulussa virkamiehet puhuvat virkamiestasonruotsia, niin sitten, kun sitä oikeasti tarvittaisiin, niin se ei riitäkään. Toisin sanoen virkamiestasonruotsin vaatiminen valtion virkamiehiltä on aivan turhaa. RKP pitää kynsin ja hampain kiinni pakkoruotsista, sillä sen poistaminen johtaisi myös kohdassa yksi kerrottujen kiintiö opiskelupaikkojen poistumiseen.
3.
Dragsvik. En oikein ymmärrä, että miksi Suomessa pitää olla ruotsinkielisille myös oma joukko-osasto armeijassa. Ennen talvisotaa lähes kaikki jalkaväkipataljoonat perustettiin samoilta alueilta tulevista miehistä. Ajateltiin, että yhteistyö toimii paremmin tuttujen miesten välillä. Oli myös muita synergiaetuja, kunnes ensimmäisten rajujen kulutustaisteluiden jälkeen huomattiin, että yhden komppanian tuhoutuessa kaatui samalla kaikki miehet yhdestä pitäjästä. Jatkosotaan mentäessä oltiinkin luovuttu tästä menetelmästä. Kummastuttaakin siis, että miksi ruotsinkieliset vieläkin sijoitetaan samaan joukko-osastoon. Vai voisiko olla niin, että tällä järjestelyllä pyritään sodan syttyessä säästämään Suomenruotsalaisten miesten parhaimmisto sijoittamalla rannikkojääkärit turvaamaan Länsi-Suomen rannikkoseutuja? Viime sodissa Suomenruotsalaiset kyllä taistelivat yhtä urhoollisesti, kuin muutkin, joten en haluaisi uskoa tähän vaihtoehtoon.
Ehkä tässä armeija-asiassakin on kyse jälleen kerran siitä, että ruotsinkielisten on pakko luoda itselleen jotain omaa ja suljettua, jota sitten pidetään parempana kuin ns. tavallinen Suomalainen. Onhan rannikkojääkäreillä oma baretti, joka eroaa väritykseltään hieman muista. Puhutaan superkovasta barettimarssista jne. Normaalisti tällaiset omat erikoiset joukko-osastotunnukset kuten baretit on kuuluneet nimenomaan oikeille erikoisjoukoille (laskuvarjojääkärit, taistelusukeltajat jne.) Näihin oikeisiin erikoisjoukkoihin on hyvin tiukat pääsyvaatimukset. Draganpojaksi pääsee kun on ruotsinkielinen. RUK:n rannikkojääkäritkin käyvät Haminassa. Kokemuksesta voin sanoa, ettei ainakaan kurssille 213 Dragsvikista ollut tullut kovin kummoisia taistelijoita. Verkostoituminen kyllä onnistuu armeijassa suljetussa osastossa helposti. Verkostoituminen onkin ruotsinkielisille hyvin tärkeää. Keskenään on sitten kiva jaella paikkoja valtion yrityksissä ja luottamuselimissä. Varmasti ei ole kovin vaikeata huomata, että ruotsinkieliset ovat yliedustettuna jokaisessa mahdollisessa komiteassa ja päätäntöelimessä, sekä valtion yhtiöiden hallituksissa ja johtokunnissa.
4.
Raha. Suomenruotsalaiset ovat poikkeuksellinen vähemmistö Euroopan sisällä, sillä he ovat entisiä Siirtomaaherroja. Aivan kuin Afrikassa myös Suomessa entiset siirtomaaisännät hallinnoivat suurinta osaa omaisuudesta, vaikka prosenttuaalinen osuus väestöstä on minimaalinen.
5.
Tutkimusten mukaan Suomenruotsalaiset myös ovat onnellisempia ja terveempiä, kuin Suomalaiset yleensä. Tietysti kun saa kasvaa hyvällä asuinalueella, hyvätuloisessa perheessä vailla paineita opiskelu- tai työpaikasta, saattaa se tietysti parantaa elämänlaatua jo lapsesta lätien.
Paljon muitakin esimerkkejä on olemassa, mutta tässä nyt muutama. Siis tiivistettynä Suomenruotsalaiset pääsevät helpommin korkeakouluihin ja saavat kunnilta ja valtiolta helpommin töitä. Heillä on suhteessa västömääräänsä nähtynä aivan tolkuttomasti valtaa, koska he hallinnoivat suurinta osaa omaisuudesta. He ovat terveellisempiä ja onnellisempia kuin me tavalliset kantasuomalaiset. On varmasti todella kurjaa syntyä noin kauhean syrjittyyn vähemmistöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti